Kuinka rakentaa aidosti ihmisoikeuksiin perustuvia palveluita?

Kirjoitettu: 16.1.2019, Webmaster

Ihmisoikeusperusteisen palvelujärjestelmän kehittäminen vaatii yhteistyötä tukea tarvitsevien ihmisten ja heidän läheistensä kanssa – heidän äänensä kuulemista.

Olemme KVPS-konsernissa pohtineet viimeisen vuoden aikana paljon sitä, mitä ihmisoikeusperusteisuus tarkoittaa. Vuodesta 2007, jolloin YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus allekirjoitettiin, on puhuttu paradigman muutoksesta. Vammaissopimuksen mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus elää yhteisönsä tasavertaisena jäsenenä ja tarvittaessa saada siihen tukea. Taustalla on ajatus, että ihmisiä ei voi kohdella objekteina, tekemisen kohteina, vaan yhteiskunnan tuen ja palvelujen on mahdollistettava se, että jokainen on toimija ja päätöksentekijä omassa elämässään. Lähtökohtana on, että jokaisella on mahdollisuus ja voimavaroja toimia päätöksentekijänä.

Tässä kontekstissa palvelujen rooli muuttuu. Palveluntuottajat eivät enää tuota palvelupaketteja, valmiita tuotteita, vaan rakentavat keinoja saattaa ihmiset ja tarvittavat tuen muodot yhteen. Tuki on omaan kotiin saatavaa apua ja tukea, yhteiskunnan ja lähiyhteisöjen eri mahdollisuuksien hyödyntämistä. Palvelut eivät itsessään pyri täyttämään ihmisten kaikkia tarpeita, vaan rakentavat ihmisten ja tuen väliin siltoja, joiden avulla ihmiset rakentavat omaa elämäänsä.

Tällaiset palvelut on määriteltävä ja tuotettava yhdessä. On pohdittava, miten ihmiset pääsevät mukaan palvelujärjestelmän ja palvelujen kehittämiseen. Tämä vaatii sitä, että yhteiskunnassa nähdään välttämättömänä ihmisten kuuleminen ja mukanaolo kaikessa omaa itseä koskevassa päätöksenteossa. Kulttuurimme on perinteisesti korostanut asiantuntijoiden valtaa – vaatiikin paljon ajatustapojen muokkaamista, jotta aidosti voimme nähdä tukea tarvitsevat ihmiset ja heidän läheisensä oman elämänsä parhaina asiantuntijoina.

Tämä vaatii arvokeskustelua koko yhteiskunnassa. Sitä, että pohdimme mitä vaikutuksia palvelujärjestelmällä toivomme olevan. Palvelujärjestelmä on kehitetty, koska sillä halutaan luoda hyvinvointia. Jotta sillä kyettäisiin tätä hyvinvointia tuottamaan, on selvitettävä yksilölliset toiveet, odotukset ja tarpeet: mitä tukea kukin perhe ja yksilö tarvitsee oman elämänlaatunsa ja hyvinvointinsa kohentamiseksi, ihmisoikeuksiensa toteuttamiseksi.

Järjestelmän on opittava kuulemaan ihmisten ääni, arvostamaan heidän kokemuksiaan sekä luottamaan siihen, että kukaan ei vaadi yli oman tarpeensa. Palvelujärjestelmään on myös rakennettava tukea, joka vahvistaa kehitysvammaisten tai muuten erityistä tukea tarvitsevien ihmisten ja heidän läheistensä kykyä olla mukana tässä kehittämistyössä.

Kun kehitämme palveluita yhdessä, voimme puhua yhteistuottamisesta. Nämä prosessit ja toimintatavat ovat vasta aluillaan. On opittava menetelmä ja vahvistettava osaamista ja johtamista. Ennen kaikkea kyse on inhimillisyydestä ja siitä, millaisena näemme ja millaisena järjestelmä näkee tukea tarvitsevat ihmiset, nähdäänkö heidät kokonaisina ihmisinä, kansalaisina, vai järjestelmän kautta pirstaleisesti ja tarpeidensa kautta.

Organisaatioiden kulttuuria on mahdollista kehittää. Uudistuva vammaispalvelulaki antaa hyvät lähtökohdat ihmisoikeuksista lähtevälle ajattelu -ja toimintatavalle, jonka toteuttamiseksi vaaditaan yhteistyötä ja yhteistä sitoutumista. On pohdittava, kenelle ja mitä tarkoitusta varten palvelujärjestelmää ja palveluja kehitetään.

Teksti: Kirsi Konola

Kommentit

Risto Masonen kommentoi 24.1.2019 klo 11:15 #

Erinomaisesti muodostettu kokonaisuus, joka antaa oikean kuvan esillä olevasta teemasta.


Kommentoi

Osallistu keskusteluun, ota kantaa ja kerro ajatuksesi!

Täytäthän kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


Lisätietoja