Ikuinen intressi markkinoiden armoilla - NHL-tähdet vai joukkue?

Kirjoitettu: 31.5.2019, Markku Virkamäki

Pysyvä henkilöstö on keskeisin arkipäivän laadun tae vammaisten henkilöiden palveluissa. Syntyihän Suomen jääkiekon maailmanmestaruuskin pitkäjänteisyydellä.

Markkinatalouden keskeisiä periaatteita on matala kynnys päästä markkinoille ja matala kynnys vetäytyä sieltä.

Vammaisten henkilöiden avun ja tuen tarpeet ovat pitkäkestoisia, elämänmittaisia. Ihmeparantumisia ei ole.  Kehitysvammaisten henkilöiden vanhemmilla ja läheisillä on huoli oman perheenjäsenensä kohtelusta myös vanhemman itsensä jälkeen. Voimme kutsua tätä huolta vaikkapa ikuiseksi huoleksi. Kehitysvammaisten Tukiliiton entinen puheenjohtaja Oiva Antti Mäki antoi väitöskirjansa nimeksi ”Tahtoisin elää päivän pitempään kuin lapseni”. Se oli erään Mäen tutkimukseen osallistuneen iäkkään äidin lause tutkimukseen kuuluneessa haastattelussa.

Vuoden 2007 hankintalain säätämisen jälkeen olemmekin olleet tilanteessa, jossa vammaisten henkilöiden palveluiden järjestämistä säätelee elinkeinopoliittiset intressit markkinoiden luomisesta ja avoimena pitämisestä vammaisten henkilöiden elämänmittaisia palveluita järjestettäessä. Palveluntuottajat saavat tulla ja mennä kuten olemme nähneet. Valtava määrä yrityskauppoja on tehty Suomessa vammaisten ja ylipäänsä hoivapalveluissa. Oiva Antti Mäen tutkimuksen otsakkeen huoli on kasvanut moninkertaiseksi.

Kumpaako intressiä Säätytalon hallitusneuvotteluissa ollaan edistämässä? Tämä kysymys huolestuttaa ja askarruttaa kaikkia vammaisia henkilöitä ja heidän läheisiään. Odotamme sellaista kirjausta, että vammaisten henkilöiden elämänmittaisten palveluiden kilpailuttaminen järjestämistapana voidaan lopettaa säädösteitse.

Suomalaiset ovat hullaantuneet jääkiekon maailmanmestaruuden voittaneen joukkueen tarinaan. Suomen jääkiekkojoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen päätti lopettaa aikaisessa vaiheessa NHL-tähtien odottelun ja valitsi vakituisen miehistön leimaten kaikkien kisapassit. Jalosen joukkue jauhoi tasaisesti neljällä ketjulla ja neljällä pakkiparilla. Joukkueen sanottiin pelanneen kaverin puolesta. Syntyi hyvä vuorovaikutus, pitkäjänteisyys ja luottamus. Erityisesti kolmansissa erissä Leijonat oli vahva kaikkia vastustajiaan vastaan.

Henkilökunnan sitoutuminen on luottamuksen perusta

Pysyvä henkilöstö on keskeisin arkipäivän laadun tae vammaisten henkilöiden palveluissa. Kaikki nuo markkinatalouteen kuuluvat nopeat tulot ja lähdöt, yritysjärjestelyt ja konkurssit johtavat muutoksiin myös palvelutoiminnassa. Niissä ei sinänsä ole mitään pahaa. Mutta ne muutokset merkitsevät aina henkilökunnan vaihtumista. Ei pääse muodostumaan pysyvää, vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa ja yhteistyössä kyvykästä henkilöstöä. Eikä Mörkö pääse lyömään sisään? Kukaan ei syötä, kun aamupesua avustamaan saapuu yksinäinen NHL-tähti, jota vammaiset henkilöt eivät tunne.

Ennestäänkin voimiltaan heikkojen, hauraiden ja usein puolustuskyvyttömien ihmisten elämä on kaiken tuon muutoksen sisällä, myrskynsilmässä. Kaikki nämä markkinoiden muutokset läpäisevät elämän olennaiset ihmissuhteet ja vähimmätkin arjen askareet. Silloin Muumilaaksoon hiipii kauhistuttava hiljaisuus, jossa Mörkö ei pääse näkymään sankarina ja ikuisuuden intressi vaihtuu arkipäivän järjettömyyksiin kuten olemme nähneet. Rusikoidaan väkivaltaisesti ihmisen perusluottamuksen ja -turvallisuuden kokemusta. Se on vastoin kaikkia niitä hyvinvointitavoitteita, joita sosiaalipalveluilla yritetään saada aikaan.

Elämänmittaisten palveluiden kilpailutus ei tuo taloudellista hyötyä

Meiltä vammaisjärjestöiltä on pyydetty koko Ei myytävänä -kansalaisaloitteen ajan näyttöä palveluiden kilpailutusten taloudellisista vaikutuksista. Mitä tapahtuu kun elämänmittaisia palveluita järjestetään ilman kilpailutusta? Mitkä ovat kustannusvaikutukset? Mutta nyt esitän selkeän vastakysymyksen: Missä ovat ne kustannushyötyanalyysit ja -arvioinnit, joilla perusteltiin kilpailutuksiin ryhtymistä? Joista olisi voitu käydä yhteiskunnallista keskustelua. Kustannushyötyanalyysissä olisi näet tullut arvioida sekä hyödyt, että haitat ja molempien arvostusperiaatteet sekä kalkyylit. Sen perusteella olisi voitu käydä keskustelu ovatko a) kaikki olennaiset hyödyt ja haitat otettu huomioon ja b) miten ja millä periaatteilla ne ovat arvostetut. Esimerkiksi mikä hinta olisi määritelty vaikkapa kehitysvammaisen henkilön turvattomuuden kokemuksille, sairastumisen riskeille tai vanhempien ja muiden omaisten huolelle.  Samoin mahdolliset hyödyt olisi samalla tavoin pitänyt voida arvioida.  Tällaista analyysiä ei esitetty vuoden 2007 hankintalakia säädettäessä eikä 2016 hankintalain päivityksen yhteydessä.

Ajatus siitä, että vammaisten palvelujen kilpailutus ilman muuta tuottaa taloudellista hyötyä, ei ole uskottava.  Sen me vammaisjärjestöt olemme monin tavoin kyenneet osoittamaan vääräksi. Pitkäkestoisena, elämänmittaisena taipaleena kilpailuttamisen haitat ovat tulleet osoitetuksi vammaisille ihmisille ja myös veronmaksajille.

Ajatus siitä, että tämän ilman muuta toteutuvan hyödyn jälkeen jäisi vain keskusteltavaksi se, onko parempi jättää tässä hyöty saamatta vai ottaa se ja käyttää se jonkin toisen hyvä asian toteuttamiseen, on savijaloilla. Ei ole toteen näytetty, että kilpailutus parantaisi tai edes ylläpitäisi sen myrskynsilmään joutuvien hyvinvointia.

Mutta myrskynsilmään joutuminen heikentää luottamusta ikuisuuden aikahorisontin toteuttamiseen. Kanssaihmisten, lainsäätäjien, poliittisten päätöksentekijöiden ja virkamiesten tekemien valintojen vuoksi.

Kommentit

Jari Nurmi kommentoi 6.6.2019 klo 19:52 #

Täyttä asiaa Markulta. Meidän pitää jatkaa yhteen hiileen Puhaltamista Kaikilla sylintereillä Ja Puolustaa erityistä tukea tarvitsevien elämän mittaisten palveluiden puolesta.


Kommentoi

Osallistu keskusteluun, ota kantaa ja kerro ajatuksesi!

Täytäthän kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.