Henkilöstö äänestää jaloillaan

Kirjoitettu: 28.6.2019, Markku Virkamäki

Kymmenien tuhansien, koulutettujen ihmisten siirtyminen näistä tehtävistä toisille aloille on valtavaa veronmaksajien rahoittamien investointien tuhlausta. Olen ymmärtänyt tämän tuhlauksen merkityksen vähitellen tämän kevään aikana

Viime talven hoivakriisin yhteydessä on kerrottu kymmenien tuhansien hoiva-alalle kouluttautuneiden ihmisten poistuneen muihin töihin, muille aloille. Suomessa on leikattu jo pitkään kuntien valtionosuuksia valtion toimesta, kunnat ovat alibudjetoineet sosiaali- ja terveyspalveluihin tarkoitettuja resursseja. Vuonna 2007 säädetty hankintalaki on kilpailuttamisen kautta mahdollistanut vastauksia noihin tilanteisiin. Halpuutus on ollut keskeisin tavoite varsinkin viime vuosina. Ja sitten viime talvi ja kevät on paljastanut millaisilla tehokkuuslupauksilla kuntia on houkuteltu suurten toimijoiden sopimuskumppaneiksi. Näitä lupauksia ei ole otettu artistin vaan henkilöstön selkänahasta:
- palvelua on tehty vajaalla henkilöstöllä, mikä on kuormittanut vuorossa olleita työntekijöitä. Kuulemma toimilupatarkastuksissa saadut alennukset vahvuuteen on skaalattu kaikkiin yksiköihin koko valtakunnassa. Näin resurssia on alennettu kautta linjan ilman yhteyttä asukkaiden avun ja tuen tarpeisiin.
- työvuoroja on tehty myös haamutyöntekijöillä, jotka eivät ole olleet lainkaan työvuorossa. Vuorossa olleiden tekijöiden kuorma on kasvanut, kun ”joku” ei ole tullut työhön.
- avustavia tehtäviä on teetetty ammattihenkilöstöllä.
- vuosilomilla ja vuorotyökorvauksilla on kikkailtu.

Käsi sydämelle, arvoisa lukija: pysyisitkö sinä tällä tavalla järjestetyssä ja organisoidussa työssä ? Vaativassa työssä, jossa asukkailla on paljon avun ja tuen tarpeita. Haluat tehdä työsi hyvin ja asiakkaita kunnioittaen. Tuntea merkityksellisyyttä arvokkaassa työssä.
Palveluiden kilpailuttaminen on omalta osaltaan kiihdyttänyt katoa. Erityisesti uusintakilpailutukset ovat olleet henkilöstön pysyvyyden kannalta tuhoisia. Palveluntuottajan vaihtotilanteissa hävinnyt toimija on häikäilemättä hyödyntänyt tilannetta: se on jättänyt maksamatta viimeisen työvuorolistan työaikalisät ja siirtänyt ne uudelle palveluntuottajalle. Olen itse ollut tilanteissa, jossa on käynyt ilmi se, että tilaajakaupunki eikä työnantajaliitto ota mitään kantaa eikä vastuuta tästä menettelystä. Näissä kilpailutustilanteissa myös uudet palveluntuottajat ovat pyrkineet alentamaan myös henkilöstön palkkaluokkaa. Ja moni ei siihen suostukaan vaan vaihtaa työnantajaa tai sitten kokonaan alaa.


Kymmenien tuhansien, koulutettujen ihmisten siirtyminen näistä tehtävistä toisille aloille on valtavaa veronmaksajien rahoittamien investointien tuhlausta. Olen ymmärtänyt tämän tuhlauksen merkityksen vähitellen tämän kevään aikana. Kehitysvammaisten ihmisten palveluissa on tuhlattu kilpailuttamisen vuoksi lapsuuden ja nuoruuden aikaisia liitännäissairauksien hoitoon tehtyjä investointeja ( epilepsia, diabetes, mielenterveys, kommunikaatio ). Edellä kuvatulla tavalla järjestetyt palvelut tuhlaavat myös henkilöstön osaamiseen ja koulutukseen tehtyjä investointeja.
Tosiasia on, että hyvää asiakaskokemusta edeltää hyvä henkilöstökokemus. Henkilöstö luo hyvän palvelun ja hyvän asiakaskokemuksen. Palveluntuottajien johto ja tilaajat voivat tukea tätä luomalla hyvää henkilöstökokemusta. Tässä on epäonnistuttu monin tavoin surkeasti ikäihmisten,  vammaisten sekä myös kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa.
Eurooppalaisten vammaisjärjestöjen yhteistyöorganisaatio EASPD järjestää yhdessä suomalaisten toimijoiden, muun muassa Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa vammaisalan henkilöstöön liittyviin kysymyksiin STAFF MATTERS-konferenssin 3.-4.10.2019 Helsingissä. Konferenssin yksi puhujista on hollantilainen Jos de Blok, joka on tullut tunnetuksi BUURTSORG-kotipalveluorganisaation perustamisesta.

Kommentoi

Osallistu keskusteluun, ota kantaa ja kerro ajatuksesi!

Täytäthän kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.