Euroopan parlamentti hyväksyi uuden hankintadirektiivin

Kirjoitettu: 16.1.2014, Markku Virkamäki

Euroopan parlamentin 15.1.2014 hyväksymä uusi hankintadirektiivi selventää hankintakäytäntöjä myös Suomessa.

Euroopan parlamentti on eilen hyväksynyt uuden EU:n hankintadirektiivin. Se tulee voimaan 30 päivän kuluessa, ja sinä aikana se on julkaistava kunkin jäsenvaltion kielellä.

Ohessa on direktiivin eteen paljon työtä tehneen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen tiedote. Sirpa Pietikäinen on hienolla tavalla ollut yhteydessä suomalaisiin kansalaisjärjestöihin ja kuunnellut murheitamme. Pidämme edelleen vammaiskentällä tärkeänä, että vammaisten henkilöiden välttämättömien, jokapäiväisten avun ja tuen tarpeiden järjestäminen irrotetaan hankintalain kilpailuttamissäännösten piiristä. Näin on toimittu mm. Irlannissa, Belgiassa ja Itävallassa.

Ohessa on myös Soste ry:n kannanotto. On erittäin tärkeätä huomata, että hankintalaissa pitäisi velvoittaa hankintayksiköt ottamaan huomioon sosiaali- ja terveyspalveluita yleensä kilpailutettaessa asiakaslait. Muuten menettelytapa jää vajaaksi ja muodostuu vino kuva. Kansallisen hankintalain valmistelussa on vielä erittäin paljon työtä.


Sirpa Pietikäinen:

Järki käteen kilpailutuksissa

tammikuun 15. päivä 2014

– Euroopan parlamentin tänään hyväksymä uusin hankintadirektiivi selventää hankintasääntöjä myös Suomessa. ”Halvin hinta ei saa olla enää ainoa kilpailutusperuste”, iloitsee sisämarkkinavaliokunnan varapuheenjohtaja Sirpa Pietikäinen (kok).

– Direktiivi luo puitteet Suomen kansalliselle hankintalainsäädännölle myös sikäli, että hankintojen hallintoa kevennetään ja innovaatioille annetaan tilaa, toteaa Pietikäinen.

”Hankintoja ei ole järkeä tehdä tiukimman tulkinnan mukaan tai ’varmuuden vuoksi’, vaan niistä täytyy tehdä kuntatasolla strateginen työkalu: mitä kilpailutetaan, milloin ja miten. Luomutuotannon asettaminen ruokahankintojen kriteeriksi tai suurten hankintaerien pilkkominen paikallisten pienyrittäjien saataville ovat konkreettisia keinoja, joiden kautta hankinnoilla voidaan lisätä paikallista kasvua ja hyvinvointia.”

Strateginen päätös voi olla myös kilpailuttamatta jättäminen. ”Uusi direktiivi korostaa jäsenmaiden oikeutta päättää sosiaalipalveluiden kilpailutuksesta. Suomi on aiemmin tulkinnut kilpailutusta tiukasti ja pitänyt sosiaalipalvelut hankintalainsäädännön alla. Kansallisessa lain valmistelussa olisikin nyt tärkeää ottaa järki käteen sosiaalipalvelujen osalta ja kilpailuttaa jatkossa vain ne palvelut, joille on todellista markkinakysyntää”, esittää Pietikäinen. ”Opaskoirien kouluttaminen sokeille tai ensi- ja turvakotien ylläpito eivät ole sellaisia.”

Strategiset hankintapäätökset sopivat yhteen myös EU 2020 –tavoitteiden kanssa. Julkisilla hankinnat  muodostavat viidenneksen EU-alueen bruttokansantuotteesta. Työllisyyteen, resurssitehokkuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät tavoitteet tulee pitää mukana aina kuntatasolta lähtien.

 

SOSTE, Suomen sosiaali ja terveys ry:

Hankintadirektiivi voi järkevöittää sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamista

tammikuun 15. päivä 2014

EU:n tänään hyväksymä hankintadirektiivi antaa erittäin hyvät mahdollisuudet asiakkaan kuulemiseen sotepalveluissa ja laadun painoarvon turvaamiseen palveluja kilpailutettaessa. Päätös on kotimaisissa käsissä, eikä mahdollisuutta pidä hukata, vaatii sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE.

Uuteen hankintadirektiiviin sisältyvät nyt ensimmäistä kertaa myös sosiaali- ja terveyspalvelut. Direktiivi antaa entistä paremmat mahdollisuudet ottaa hankinnoissa huomioon myös sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat.

Suomessa uuden hankintalain valmistelu on juuri alkanut.

– Palvelujen käyttäjän kannalta tärkeintä on turvata palvelujen saatavuus ja laatu sekä se, että myös erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden tarpeet otetaan täysipainoisesti huomioon. Uusi direktiivi rohkaisee tähän, sanoo johtaja Anne Knaapi SOSTEsta.

Esimerkiksi direktiivi antaa mahdollisuuden säätää laadun huomioinnin pakolliseksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisessa sekä jakaa suuret hankinnat osiin, jotta pienillä toimijoilla olisi paremmat mahdollisuudet osallistua sekä kilpailutuksiin että palvelutuotantoon.

– On myös muistettava, että hankintalailla ja muilla sosiaali- ja terveysalaa säätelevillä laeilla on yhteisvaikutuksia palvelujen käyttäjän asemaan. Siksi hankintalakia tulee jo valmisteluvaiheessa koordinoida mm. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain, vanhuspalvelu- ja lastensuojelulakien sekä lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta kanssa, hän toteaa.

Kommentoi

Osallistu keskusteluun, ota kantaa ja kerro ajatuksesi!

Täytäthän kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.