Ei myytävänä -verkosto jatkaa vaikuttamistyötään

Kirjoitettu: 23.8.2019, Markku Virkamäki

Vammaisjärjestöjen Ei myytävänä-verkosto jatkaa aktiivista vaikuttamistyötä palveluiden nykyistä kestävämmän järjestämistavan puolesta. Käynnistymässä on mielenkiintoinen syksy.

Ei myytävänä -kansalaisaloitteessa esiin nostetut ongelmat vammaisten henkilöiden elämänmittaisten, välttämättömien palveluiden kilpailutuksessa tunnistettiin aloitteen eduskuntakäsittelyssä. Aloitteesta annetut sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto (StVL 10/2018 vp) ja talousvaliokunnan mietintö (TaVL 35/2018 vp) edellyttivät yksimielisesti viipymättä tehtäviä säädösmuutoksia, joiden avulla turvataan vammaisten henkilöiden osallisuus ja oikeussuojakeinot heitä koskevassa päätöksenteossa. Eduskunnan vastauksen (EK 46/2018 vp) sisältämän lausuman mukaan jatkovalmistelun tulee tapahtua valtioneuvoston asettamassa asiantuntijaryhmässä, johon Ei myytävänä-kansalaisaloitteen tekijöiden edustajat ja vammaisjärjestöt saavat mukaan edustajansa. Toimimme tämän tavoitteen puolesta.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa 2018 todetaan, että vammaisten henkilöiden elämänmittaisten palveluiden kilpailutuksissa on ollut vakavia ongelmia eikä ko. palveluiden kestävää järjestämistä voida tulevaisuudessa jättää yksittäisten kuntien, maakuntien tai KELA:n hankintayksikköjen varaan.

Vammaisjärjestöjen Ei myytävänä-verkosto jatkaa työtä kestävämmän järjestämistavan puolesta. Verkosto kokoontuu säännöllisesti ja toimii aktiivisesti monella suunnalla muutoksen mahdollistamiseksi.

Kuva: Ei myytävänä -kansalaisaloitteen edustajat Markku Virkamäki ja Tarja Parviainen kävivät 23.8.2019 tapaamassa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua eduskunnan keväällä antamien lausumien johdosta.

Kannattaako palveluita järjestää hankintana?

Helsingin Sanomissa on käyty keskustelua julkisten hankintojen laadusta erityisesti palveluhankintojen osalta. Vammaisjärjestöt ovat keränneet asiasta vammaisten henkilöiden ja heidän perheittensä kokemuksia jo yli kymmenen vuoden ajan. Näiden perusteella järjestöt toteuttivat 72 059 kannattajan kannatuksen saaneen Ei myytävänä -kansalaisaloitteen vuonna 2017.

Monet keskustelijat ovat Hesarin sivuilla pohtineet hankinnan ja siihen liittyvän kilpailutuksen erilaisia ulottuvuuksia. Kehitysvammaisten Tukiliiton puheenjohtaja Jyrki Pinomaata lukuun ottamatta kukaan muu ei pohtinut sitä, kannattaako vammaisten henkilöiden elämänmittaisia, välttämättömiä palveluita järjestää kilpailuttamalla. Jyrki Pinomaa totesi kirjoituksessaan, että ei kannata.

Vammaisten henkilöiden ja heidän läheisten kokemus on, että elämänmittaisia palvelutarpeita ei kannata järjestää hankintamenettelyn ja kilpailutuksen kautta. Se on aivan liian mekaaninen menettely vaativien palvelutarpeiden järjestämiseen käyttäjien näkökulmasta. Se ei ota huomioon mahdollisesti tulevia 50–70 seuraavaa elinvuotta. Kilpailuttamisen tuotteistuksella ei tätä haastetta pystytä ratkaisemaan. Kestävän järjestämisen näkökulmasta keskeistä on selvittää yksilölliset avun ja tuen tarpeet, mahdolliset liitännäissairaudet ja ottaa huomioon myös aiemmin niihin tehdyt investoinnit (epilepsiatasapaino, diabetes, mielenterveys, kommunikaatio). Että niitä ei tuhottaisi lyhytnäköisellä kilpailuttamisella.

Todellinen laatu mitataan jokaisena arkipäivänä jokaisen palvelunkäyttäjän saaman palvelun kautta. Laatu toteutuu palveluntuottajan johdon ja työyksiköiden esimiesten johtamisen kautta henkilökunnan toimintana. Johtamisen tulee tukea vammaisten henkilöiden kohdalla kommunikaatioon, vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön kykenevän henkilöstön pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Mekaanisessa kilpailutuksessa kilpaillaan hyvin lyhytnäköisesti henkilökunnan työehdoilla, joka on johtanut kymmenien tuhansien ihmisten hakeutumiseen pois hoivapalveluista sekä vaikeuttanut merkittävästi henkilökunnan rekrytoimista. Ja samalla merkittävästi heikentänyt vammaisten henkilöiden elämänmittaisten palvelutarpeiden tyydyttämistä.

Tosiasiallista laatua on mahdotonta etukäteen varmistaa kilpailutuksissa. Palvelutuottajien kilpailua kannattaa tukea henkilökohtaisen budjetoinnin tai palvelunkäyttäjän valintaan perustavilla menettelyillä, joissa julkinen valta määrittelee hintaa palvelunkäyttäjien tarpeeseen perustuen. Siten myös ihmisoikeudet toteutuvat paremmin, henkilöstön vaihtuvuus vähenee ja veronmaksaja kiittää. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa Suomen ensimmäisessä maaraportissa tuodaan esiin Ei myytävänä-kansalaisaloite, jonka avulla yritetään ratkaista vammaispalveluiden kilpailuttamisen ja YK-sopimuksen välinen ristiriita. Tätä ristiriitaa ei Suomessa vielä ymmärretä lainkaan.

Kilpailuttaminen järjestämistapana ei perustu mihinkään tutkittuun tai kerättyyn tietoon. Sen tietoperusta on hetteiköllä kaikkien vaikutusten osalta. Useampi ei edes ymmärrä kaikkia ulottuvuuksia.

Kommentoi

Osallistu keskusteluun, ota kantaa ja kerro ajatuksesi!

Täytäthän kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


Lisätietoja