Kansalaisaktiivisuus kannattaa!

Kirjoitettu: 6.10.2016, Webmaster

Asiantuntijaryhmämme jäsen Petri Virolainen kertoo kokemuksiaan vaikuttamistyöstä ja kansalaisaktivismista. Hänen laatimansa “Vammaisille oikeus omaan pysyvään kotiin” -nettiadressi keräsi parissa viikossa yli 1000 nimeä ja sai kaupungin päättäjät puolelleen.

Monissa kunnissa vammaisten ihmisten asumispalveluita ym. elämänmittaisia palveluita kilpailutetaan tavalla, joka tuo mieleen lähinnä entisaikojen huutolaismarkkinat. Orpolapset, vanhukset ja vajaakuntoiset vietiin kerran vuodessa torille, jossa huutolaismeklari kauppasi heidät sille, joka lupasi hoitaa halvimmalla.

Kansalaistorilla Helsingissä

Torstaina 8.9.2016 olimme isolla joukolla Helsingin Kansalaistorilla osoittamassa mieltä vammaisten asumispalveluiden kilpailuttamista vastaan, koska me vammaiset emme ole sellaista tavaraa, jota voisi viedä torille myytäväksi. Possuklaanini oli myös kolmepyöräiseni etukorissa paikalla. Tällä kertaa mukana oli myös virtahepo Heikki Hippo, jonka erikoisalaa klaanin toiminnassa on mielenilmauksiin osallistuminen.

Espoon kaupunki järjesti asumispalveluiden kilpailutuksen sähköisenä tarjoushuutokauppana, jossa hinnalla oli reilusti suurempi painoarvo kuin palvelun laadulla. Pelkona oli, että tästä sähköisestä "huutolaistorista" tulisi valtakunnallinen käytäntö. Tämä oli yksi syy sille, että "Ei myytävänä"-mielenosoitus järjestettiin. Me vammaiset emme halua elää kuin huutolainen muuttolaatikko koko ajan pakattuna. Emme halua kotiovestamme sisään yhtään viranhaltijaa sanomaan, että "Upeasti olet kotisi sisustanut, mutta huomenna muutat, koska me tässä vähän kilpailutettiin, missä saat asua seuraavat 1-2 vuotta, jolloin tulemme taas muuttoauton kanssa sinut hakemaan."

Kansalaistorilla oli myös rovaniemeläinen Tuija Laine kertomassa, kuinka hänen Petteri-poikansa ja neljän muun rovaniemeläisnuoren toiveet omasta pysyvästä kodista sivuutettiin täysin, vaikka 10.6.2016 voimaan tulleen YK:n vammaisoikeussopimuksen nojalla vammaisilla on oikeus valita paikka, jossa haluaa asua. Kun ryhmäkoti, johon Petteri kumppaneineen muutti, valmistui, heille luvattiin, että siitä tulisi heidän pysyvä kotinsa. Kuitenkin Rovaniemen Kaupunki viime vuonna unohti lupauksensa täysin ja kilpailutti asumispalvelunsa siten, että kilpailutus koski myös jo asumispalveluiden piirissä olevia, vaikka suositeltavin käytäntö olisi rajata kilpailutus koskemaan vain uusia asumispalvelusopimuksia.

Kun Tuija kertoi, että uhkana oli muutto tutusta pienestä ryhmäkodista isoon kerrostaloon, joka olisi näille viidelle täysin sopimaton yksikkö, aloin miettiä, voisinko kenties tehdä asialle jotakin.

Vammaisille oikeus omaan kotiin -adressi nettiin

Ei mennyt montaakaan hetkeä, kun olin tehnyt nettiadressipalveluun adressin, joka otsikkona oli "Vammaisille oikeus omaan pysyvään kotiin - myös Rovaniemellä". Saatetekstinä oli "Me allekirjoittaneet vaadimme, että Rovaniemen Kaupunki kunnioittaisi YK:n vammaisten oikeuksia koskevaa sopimusta, jonka mukaan vammaisillakin on oikeus valita, missä, miten ja kenen kanssa asuu".

Allekirjoituksia tuli todella nopeaan tahtiin - ensimmäisen vuorokauden aikana jo yli 200 nimeä. Heti adressin perustettuani aloimme miettiä Tuijan kanssa sopivaa luovutusajankohtaa, koska halusimme, että adressi olisi luovutettuna ennen oikaisuvaatimusten käsittelyä. Pari viikkoa adressin perustamisesta nimiä oli jo 1070 eli yllättävän moni osoitti tukensa Petterin ja kumppaneiden taisteluun omasta pysyvästä kodista.

Adressin luovutus kaupungin päättäjille

Sunnuntaina 2.10. suljin ja tulostin adressin, ja lähdin Tikkurilan asemalle, jossa avustamispalvelutyöntekijät nostivat kolmepyöräiseni matkatavaravaunuun, koska se ei vielä ole matalattiainen. Tämä oli minun (ja myös possujen) ensimmäinen matka yöjunassa. Olin varannut koko joukolle (minä&possut) oman hytin, koska halusin varmistaa rauhallisen yön, sillä Rovaniemellä olisi paljon ohjelmaa.

Hieman ennen aamukahdeksaa olin perillä Rovaniemellä, jossa Tuija oli meitä Ystävyyden Suurlähettiläitä vastassa. Hän ajoi edelläni ELOkololle (Erityislasten Omaiset ry:n toimitila), josta minulle järjestyi majoitus. Jätettyäni tavarat sinne kävin Ystävyyden Suurlähettiläsvierailulla Kolpeneen Palvelukeskuksessa ja Erkkilänkujan päivätoimintakeskuksessa.

Sitten olikin jo tullut aika luovuttaa adressi. Kaupunginhallitus keskeytti kokouksensakin voidakseen ottaa adressin vastaan. Ensin kaikkien pakkomuuttouhan alla olevien nuorten omaiset kertoivat, että ovat viettäneet monta unetonta yötä, kun miettivät, kuinka stressaavaa jatkuva huutolaiselämä näille nuorille on.

Kun omaiset olivat puheensa pitäneet, luin adressin saatetekstin ja luovutin sen kaupunginhallituksen puheenjohtajalle. Kerroin myös, että kilpailutukset on yleensä tapana rajata koskemaan vain uusia palvelusopimuksia.

Adressin luovutettuani kaupunginhallituksen ja perusturvalautakunnan puheenjohtajat kertoivat nyt ymmärtävänsä omaisten huolen.

Nuoret saivat jäädä Kevätporttiin

Illalla menimme käymään Kevätportissa, jonka asukkaita pakkomuutto-uhka koski. Pidin siellä Possuillan, jossa kerroin Ystävyyden Suurlähettiläs-toiminnastani - jälleen kerran moni sai ensimmäisen ystävänsä sillä hetkellä, kun Kevätportin ovesta astuin.

Eilen keskiviikkona sain Tuijalta viestin, ettei Rovaniemen reissuni ollut turha.
Adressi sekä siitä seurannut mediahuomio olivat osaltaan johtamassa toivottuun lopputulokseen, ja kaikki nämä viisi nuorta saivat jäädä Kevätporttiin, joka on heidän OMA KOTI.

Ensi kesänä tapaan taas kaikki uudet rovaniemeläiset ystäväni, kun käyn siellä Jounin Kaupalle, Äkäslompoloon, suuntautuvalla pitkällä fillarireissullani.

Petri Virolainen
Kehitysvammaisten Palvelusäätiön asiantuntijaryhmän jäsen

Kuvia

Kommentit

Tuija Laine kommentoi 18.10.2016 klo 07:18 #

Petri, sinulla on sydän täynnä kultaa. Kiitos meidän kaikkien perheiden puolesta, olet uskomaton hyväntekijä!!


Päivi Alaoja kommentoi 18.10.2016 klo 09:30 #

Suurella sydämellä Petri ja possuklaani <3


Kommentoi

Osallistu keskusteluun, ota kantaa ja kerro ajatuksesi!

Täytäthän kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.