Eron partaalla erityislasten perheissä

Kirjoitettu: 21.3.2019, KVPS

Erityinen arki haastaa parisuhdetta ja nostaa pintaan olemassa olevia ongelmia. Vanhemmat tarvitsevat apua ja tukea parisuhteen vahvistamiseen hyvän vanhemmuuden turvaamiseksi haasteellisen arjen keskellä. Varjosta valoon -blogisarjan kolmannessa kirjoituksessa Päivi Hietanen avaa eron syitä erityislapsiperheessä.

Eroon on monia syitä

Eroon johtavat syyt ovat erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien välillä samankaltaisia kuin muissakin parisuhteissa, selvisi verkkokyselyssä 2018. Parisuhteiden päättymisten taustalla on havaittavissa perhetilanteesta johtuva arjen kuormittavuus sekä parisuhteessa ilmenneet pulmat ja oman ajan puute.
Erityislapsen hoitaminen ja kasvattaminen asettavat parisuhteen koetukselle. Uupumus ja huoli lapsen tulevaisuudesta, oma elämän tauolle laittaminen ja lapsen hoidon vaativuus lisäävät parisuhteessa erilleen kasvun mahdollisuutta.  Jos sukulaiset ja ystävät eivät ymmärrä perheen tilannetta, vanhemmat voivat jäädä ilman läheisiltä saatavaa tukea.

Erityinen arki haastaa

Kun vanhemman omat voimavarat suuntautuvat vanhemmuuteen, voi parisuhteen ylläpitäminen jäädä taka-alalle. Perheen arki kietoutuu erityislapsen hoidon ympärille eikä vanhempien kahdenkeskiselle ajalle ole tilaa, varsinkin jos lapsen hoito vaatii jatkuvaa läsnäoloa ja huolenpitoa. Kuormittavassa tilanteessa parisuhteessa jo aiemmin ilmenneet vaikeudet nousevat uudelleen esiin ja suhteen jatkaminen kyseenalaistuu. Näkemyserot lapsen kasvatuksesta ja hyvästä hoidosta tuottavat lisää ristiriitoja parisuhteeseen ja voivat heijastuvat vanhempien väliseen vuorovaikutukseen heikentävästi.

Kun tasaveroisuus vanhemmuudessa puuttuu

Kokemus yksin vastuun kantamisesta perhearjesta ja erityislapsen hoidosta tuottavat kokemuksen hylätyksi tulemisesta parisuhdetasolla. Jos vanhemmat eivät tasapuolisesti pysty huolehtimaan lasten hoidosta vaan vastuu asettuu vain toisen harteille, on se eroa ennustava tekijä. Kyselyn vastauksista ilmeni, että isien sitoutumattomuus erityislapsen hoitoon tai suhtautuminen lapseen välinpitämättömästi ennustavat eroon päätymistä. Jos isä ei ole ollut osallinen erityistä tukea tarvitsevan lapsen hoitoon, kuten neuvotteluihin tai lääkärikäynteihin yhdessäolon aikana, oli todennäköistä, että eron jälkeen isä jäi entistä syrjempään lapsen huoltajuuden toteuttamisesta. Eron jälkeen isät eivät välttämättä tavanneet lapsia lainkaan, jolloin suhde sekä erityislapseen että hänen sisaruksiinsa katkesi. Äitien oli puolestaan vaikea luottaa toisen vanhemman taitoihin huolehtia lääkityksestä, vaadittavasta hoidosta, unen tarpeesta sekä arjen rutiineista, jos vastuu erityistä tukea tarvitsevan lapsen hoidosta oli pääosin ollut äidin vastuulla.

Isät tarvitsevat tukea

Osa kyselyyn vastaajista kuvasi isän lamaantuneet erityislapsen syntyisen jälkeen tai kun tietoa erityisyydestä ilmeni. Huomiota olisikin kiinnitettävä isyyden vahvistamiseen ja tukemiseen, jotta isillä olisi luottamus omiin taitoihin hoitaa erityislasta. Isiä tulisi aktiivisesti kutsua mukaan mm. sopeutumisvalmennukseen, kuntoutusjaksoille sekä opastamalla lääkityksestä huolehtimisessa. Ammattilaisten tärkeänä tehtävänä on auttaa isiä toimimaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhempana äidin rinnalla. Tasapuolinen hoitovastuun jakautuminen vanhempien välillä vähentää äitien kuormittumista ja auttaa isää sitoutumaan lapsen huoltajuuteen. 

Miten ehkäisemme eroja

Tarvitaan molempien vanhempien kykyä ja tahtoa sitoutua perhe-elämään ja parisuhteen ylläpitämiseen.   Tätä voidaan tukea auttamalla hyvään keskinäiseen vuorovaikutukseen. Luottamusta puolisosuhteessa rakennetaan keskustelulla, jossa tulemme tietoisiksi omista tunteistamme, huolista ja toiveista samalla kun kuulen kumppanini ajatuksia. Perheille on myös tarjottava osaavaa ja ammattitaitoista lastenhoitoapua, jotta vanhemmilla on mahdollisuus viettää aikaa kahden kesken. 

Turvaamalla tasavertainen vanhemmuus voidaan ennaltaehkäistä eroja ja samalla vahvistaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa. Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella on oikeus saada hoivaa ja huolenpitoa molemmilta vanhemmiltaan, myös silloin, jos vanhempien välinen parisuhde päättyy.

Päivi Hietanen

Kirjoittaja toimii asiantuntijana Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä -työssä.

___________________________________________________________________________________

Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ tarjoaa monipuolista tukea eroa pohtiville ja eroon päätyville vanhemmille. Jäsenyhdistykset toteuttavat maksutta mm. yksilö- ja paritapaamisia, vertaistukiryhmiä sekä infoiltoja. Lapsille ja nuorille on omia erovertaistukiryhmiä ja mahdollisuus yksilötapaamisiin ammattilaisen kanssa.
Apua eroon -chat tarjoaa kahdenkeskisen keskustelun mahdollisuuden useita kertoja viikossa nimettömästi verkossa sekä vanhemmille että läheisille. Lisätietoa erosta aikuisen, lapsen ja nuoren näkökulmista sekä oman paikkakuntasi eropalvelut löydät kätevästi apuaeroon.fi sivustolta.
Lue myös kyselyn pohjalta kirjoitettu juttu Enskasta: Erityislapsen äiti kuormittuu ja isä etääntyy.

____________________________________________________________________________________


Varjosta valoon – viiden blogikirjoituksen sarja pohjautuu KVPS:n koordinoiman ja pääosin järjestöistä koostuvan Pähkinänsärkijät -verkoston toteuttamaan erityislapsiperheiden vanhemmille suunnattuun kyselyyn parisuhteesta ja vanhemmuudesta. Kysely selvitti vanhempien pelkoja, huolia, kuormittavia tilanteita, voimavaroja, selviytymistä ja eron jälkeistä vanhemmuutta. Kyselyyn vastasi 324 erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhempaa touko-kesäkuun 2018 aikana.

Pähkinänsärkijät-verkostoon kuuluu Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Ensi- ja turvakotien liitto, Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Setlementti Tampere, Leijonaemot ry, Parisuhdekeskus Kataja, Tampereen evankelisluterilainen seurakunta, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry sekä ViaDia ry.

Kommentoi

Osallistu keskusteluun, ota kantaa ja kerro ajatuksesi!

Täytäthän kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


Lisätietoja