Aulin avustajat ja valinnan vaikeus

Kirjoitettu: 11.10.2018, KVPS

Henkilökohtainen apu on toimiva tukimuoto myös työssä käyvälle kehitysvammaiselle ihmiselle. Avun järjestämistavan valinta voi kuitenkin olla vaikeaa. Juttelimme aiheesta Auli Leiniön kanssa.

Auli Leiniö työskentelee Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämistoiminnassa projektiassistenttina. Hänen työhönsä kuuluu muun muassa Kehittämistoiminnan tapahtumien palautteiden käsittelyä ja kouluttajana toimimista järjestämissämme tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Auli pystyy henkilökohtaisen avustajan avulla tekemään palkkatyötä ja hän saa avustajatunteja myös vapaa-aikaan. Auli viihtyy työssään hyvin ja on pidetty ja taitava työkaveri. Hän on iloinen siitä, että henkilökohtainen apu on antanut hänelle mahdollisuuden tehdä hyödyllistä ja mielenkiintoista työtä.

Auli tekee myös vaikuttamistyötä. Hän on työskennellyt esimerkiksi Ei Myytävänä -kampanjassa, jonka tavoitteena on, että vammaisten ihmisten ihmisoikeudet huomioidaan tärkeissä palveluissa, kuten asumisessa. Helmikuussa hän oli Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäen kanssa YLE:n Aamu-tv:ssä puhumassa siitä, miksi kilpailutus ei sovi vammaisten ihmisten välttämättömiin, elämänmittaisiin palveluihin. Aulin mielestä tiukka hintaperusteinen kilpailutus ei sovi myöskään henkilökohtaiseen apuun. Katso Aulin haastattelu Yle Areenasta tästä linkistä.

Aulin mielestä avustamisessa tärkeää on, että avustajan kanssa kemiat toimivat yhteen ja avustaja selkeästi kuuntelee ohjeita ja ymmärtää mistä työssä on kyse. Tärkeätä on myös yhteistyö vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän kanssa. Hän onkin iloinen siitä, että tutun sosiaalityöntekijän kanssa on helppo keskustella ja sopia asioista. Avustamiseen vaikuttaa kuitenkin paljon se, millä järjestämistavalla avustaminen on toteutettu.

Työnantajamallissa käytäntöjen pyörittäminen vaatii paljon

Auli on kokeillut työnantajamallia opiskeluaikoina. Siinä vaikeutena oli hänen mukaansa käytäntöjen pyörittäminen, esimerkiksi tuntilistojen lähettäminen sekä vakuutuksien ja sairaslomasijaisten järjestäminen. Valmentavan linjan opettaja kyllä auttoi Aulia. Hän sai esimerkiksi valmiit tuntilistapohjat. Vakuutukset menivät kaupungin kautta ja kaupunki hoiti myös palkat. Apua saa tarvittaessa myös Heta-liitosta, jos liittyy siihen jäseneksi.

Ostopalvelussa avustajat vaihtuvat

Työnantajamallin jälkeen Auli sai avustajia ostopalvelumallilla, jolloin kunta ostaa palvelun palveluntuottajalta. Ostopalvelumalli ei kuitenkaan toiminut Aulin kohdalla, koska avustajat vaihtuivat jatkuvasti, eikä hänellä ollut mahdollisuutta perehdyttää jokaista työhönsä oman työnsä ohella. Avustajat olivat myös välillä myöhässä järjestelmäsotkujen takia. Avustajien vaihtumisesta aiheutuneet ongelmat huomasimme myös täällä toimistolla. Tuimmekin Aulia hakemaan henkilökohtaista apua palvelusetelelimallilla.

Palvelusetelimallissa olen kuluttaja

Auli sai viimein palvelusetelimalliin, johon hän on tyytyväinen sen takia, että saa nyt tuttuja ja asiansa osaavia avustajia, jotka ovat ajoissa paikalla. Palvelusetelimallissa hän on kuitenkin kuluttajan asemassa. Kuluttajan pitää itse osata valita itselleen sopiva palveluntuottaja ja toimia mahdollisissa ongelmatilanteissa suoraan palveluntarjoajan kanssa. Aulia mietityttää, mistä siihen saa tarvittaessa tukea?

Avustajaa tarvitaan myös vapaa-ajalla

Auli kertoi, että kerran hän oli tahtonut teatteriin, mutta hänelle ei korvattu kunnan puolesta avustajaa sillä perusteella, että hän ei tarvitse avustajaa teatterinäytöksen aikana. Auli mietti, että entäpä jos silloin olisi tullut palohälytys tai hänen olisi pitänyt käydä vessassa näytöksen aikana? Kunnilla olisi kuitenkin velvollisuus maksaa kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välittömät kulut.

Toivomme Aulin kanssa, että kesällä Suomeenkin tullut EU:n Vammaiskortti tuo myös osaltaan apua esimerkiksi avustajien kanssa liikkuville henkilöille ja mahdollisimman moni yritys lähtisi mukaan Vammaiskorttikohteeksi. Kädenojennus on pieni, mutta apu on suuri. Tämä voisi osaltaan auttaa apua tarvitsevia ihmisiä osallistumaan tavalliseen elämään aivan kuten kaikki muutkin. Lue lisää EU:n Vammaiskortista tästä linkistä.

Henkilökohtainen apu on myös kehitysvammaiselle ihmiselle erittäin toimiva tukimuoto silloin kun apua saava henkilö tietää mitä hän tahtoo ja apu mahdollistaa hänelle tämän toiminnan. Ihmisellä, jolla on kehitysvamma, voi kuitenkin olla asioiden ja asiayhteyksien ymmärtämiseen liittyviä haasteita. Hän voi tarvita tukea päätöksentekoon. Avustajien koulutuksissa tulisikin kiinnittää huomiota päätöksenteon tukemisen opettamiseen. Tärkeätä on tukea oikealla tavalla, ei liikaa eikä liian vähän. Avustettava on aina itse oman elämänsä pääosassa ja tekee itse siihen liittyvät päätökset.

Henkilökohtaisen avun järjestämistapojen plussat ja miinukset Aulin mukaan:

TYÖANTAJAMALLI

Plussat: Voin itse vaikuttaa parhaiten avustustilanteissa ja minulla on parhaimmat mahdollisuudet valita avustajani itse.
Miinukset: Tuki työnantajana toimimiseen ei välttämättä ole sitä mitä pitäisi olla.

OSTOPALVELU

Plussat: Minun ei tarvitse hoitaa itse paperihommia.
Miinukset: Avustajaa ei käytännössä pysty valitsemaan. Yleensä en tiedä, minkälainen avustaja tulee, vaikka siihen pitäisi olla oikeus. Myöskään palveluntarjoajaa, jonka kautta avustaja tulee, ei pysty itse valitsemaan. Kunnat ovat kilpailutuksen perusteella valinneet palveluntarjoajan, tai sitten kunnat tuottavat palvelun itse.

PALVELUSETELI

Plussat: Voin valita itse palveluntuottajan.
Miinukset: Kuluttajan asema mietityttää. Miten toimitaan esimerkiksi ongelmatilanteissa? Yleinen kuluttajansuoja ei välttämättä ole riittävän tehokas väline henkilökohtaisessa avussa, jossa ihminen tarvitsee nopeasti apua välttämättömän avuntarpeen vuoksi.

Kuva: Laura Vesa (kuvassa Auli Leiniö ja Maisa Kosola)

Kommentoi

Osallistu keskusteluun, ota kantaa ja kerro ajatuksesi!

Täytäthän kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


Lisätietoja