Asumisharjoittelu on mahtavaa ja jännittävää!
Harjoittelun tarkoitus on opettaa minulle pikku hiljaa kotoa lähtemistä ja omilleni muuttoa.
Olen asumisharjoittelussa viisi päivää kuukaudessa. Harjoittelu käynnistyi vajaa vuosi sitten. Harjoittelun tarkoitus on opettaa minulle pikku hiljaa kotoa lähtemistä ja omilleni muuttoa. Irtautuminen kotoa on välillä kiehtovaa ja välillä hermostuttaakin.
Valmistelut kannattaa tehdä huolella
Harjoittelujaksoja varten ostin ison matkakassin. Valmisteluun kuuluu miettiä, mitä kaikkea tarvitsen mukaan. Sitä varten katson tarkkaan seuraavan viikon sääennusteen. Pitää osata pakata kassiin sään mukaiset varusteet. Mukana seuraavat hygieniatarvikkeet ja kirjastosta haen muutaman elokuvan sekä paksun äänikirjan. Niitä tarvitaan unen tuloa varten. Tärkeää on myös tehdä budjetti. Vaikka saan harjoittelupaikassa ruoan, käyn mielelläni kaupassa pikku ostoksilla. Vararahasto pitää myös olla mukana, jos tulee ylimääräistä menoa. Kela-kortti on hyvä ottaa reppuun, varmuuden vuoksi. Edellisellä viikolla lähetän sähköpostia harjoittelupaikkaan. Siinä varmistetaan kaikki tärkeät pikkuasiat, kuten aikataulut.
Alkujännitys menee nopeasti ohi
Ensimmäinen päivä on jännittävä. Kyselen heti viikon työvuorot, jotta saan tietää, ketkä ohjaajat auttavat minua arjen tarpeissa. Heistä on tullut mukavia tuttuja ja uusia tulee aina. Sitten matkatavarat puretaan kaappeihin. Minulla on joka kerta sama huone. Välillä ensimmäinen yö takkuaa, mutta toisena yönä jo alkaa nukkuminen sujua.
Aamut käynnistyvät uutisten katselulla ja kaakaolla. Etukäteen olen sopinut tutun taksin kanssa ajat, jolloin minut haetaan päivätoimintaan ja milloin tulen iltapäivällä sieltä takaisin. Muutama lyhytaikaisen avustajapalvelun tunti viikossa takaa pikku ulkoilun. Katselen seinältä tarkkaan kelloa, että minut on silloin autettu lähtövalmiiksi.
Talon vakioasukkaat ovat jo tottuneet minuun ja tapoihini. He ottavat minut lämpimästi vastaan. Yhteistilassa he antavat meikäläisen valita, mitä katsellaan telkkarista. Porukalla on mukavampaa syödä kuin yksin. Ohjaajatkin istuvat välillä yhteistilaan meidän kanssamme höpöttämään. Iltaisin vaihdetaan päivän kuulumiset. Haluan mennä varhain maata, koska olen iltauninen. Pyydän apua iltatoimiin. Äänikirjat ovat hyviä rauhoittumista ja unen tuloa varten.
Kassi pakattuna seuraavaa harjoittelua varten
Viisi päivää kuluu äkkiä. Olen jo ehtinyt tottua talon tavoille ja lähtö tuntuu ihan haikealtakin. Kotiinkin on kyllä ihan mukava taas palata omien tavaroiden sekaan. Olen oppinut pyytämään apua. Ja kun pitää odottaa, kärsivällisyyteni on kasvanut. Vielä pitää opetella paremmin huomioimaan toisia. Se mitä haluaisin, olisi, että ohjaajilla olisi aikaa viedä minua lenkille. Olen tykännyt vauvasta asti ulkoilusta.
Kohta ollaan taas tulossa. Kassi on jo pakattu!
Kommentit
Kalevi kommentoi 28.6.2018 klo 23:49 #
Mukava kirjoitus, Henrik. Hienoa, että ajattelet asioita monista näkökulmista.
Valmistautuminen palkitsee. Muista myös nauttia käsillä olevista hetkistä. Niitä on sitten aina mukava myös muistella. Tsemppiterkuin Kalevi
Paula Katajamäki kommentoi 26.6.2018 klo 12:38 #
Hienoa Henrik! Varmaan monenlaisia asioita tulee vastaan itsenäisen elämän opettelussa. Tsemppiä sinulle, onnistut varmasti!