Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Kirjoitettu: 29.9.2014, Webmaster

Henkilökohtaisen avustajan kanssa voi opetella uusia asioita. Hyvä avustaja on tukena arjessa ja kuuntelee, kun on huolia, Petri Kallio sanoo asiantuntijablogissa.

Teksti: Petri Kallio
Kuva: Elina Leinonen

Olen elämääni tyytyväinen nuori mies.
Asun itsenäisesti omassa kodissa Hyvinkäällä.
Henkilökohtainen avustaja on tukenani arjessa.
Teen  kiinteistönhuoltotöitä autoliikkeessä.
Oma koti, tyttöystävä, työ ja yhteiskunnallinen osallistuminen ovat minulle tärkeitä asioita.
Monesta unelmastani on elämässä tullut totta, mutta minulla on vielä unelmia.

Tykkään käydä katsomassa pesäpalloa kavereiden kanssa.
Tykkään pelata sählyä, kuunnella musiikkia, katsoa sarjoja telkkarista ja olla kavereitten kanssa.
Käyn Me Itse ry:n kokouksissa Hyvinkäällä ja asiantuntijaryhmän kokouksissa Tampereella.

Kun uusi avustaja tuli ensimmäisen kerran käymään, kerroin mitä haluan tehdä.
Avustajan kanssa käymme kaupassa, hoidamme asioita ja teemme ruokaa.
Kokkaan keittoja, makaronilaatikkoa ja pastaa.
Vielä pitäisi opetella leipomista, uusi avustajani varmaan osaa opettaa.
Avustajan kanssa näemme aina perjantaisin 8.30-11.
Jos tulee tenkka poo, juttelen avustajalle tai soitan isälle.

Hyvä henkilökohtainen avustaja kuuntelee ja piristää, jos on huolia.
Avustajan kanssa voi jutella ja hänelle voi kertoa kuulumisia.
On tärkeää, että avustajan kanssa tulee toimeen, avustajan iällä tai sukupuolella ei ole niin väliä.
Huono avustaja ei ymmärrä huumoria, ei kuuntele ja tiuskii.

Haaveilen siitä, että pysyisin terveenä.
Joskus tulevaisuudessa haluaisin perustaa perheen.
Saan tällä hetkellä riittävästi tukea ja olen elämääni tyytyväinen.
 

Kuvia

Kommentit

Arttu56 kommentoi 28.5.2015 klo 04:43 #

Tervehdys ystävät!

Olen sinkku pohjanmaalta, asun yksikseni kerrostalossa. Onko ketään ihmistä jolla on kokemuksia henkilökohtaisista avustajista sekä henkilökohtaisena työnantajana olemisesta? Itselläni on melkonen kirjo ja uskomaton tarina kerrottavaksi maailmalle, mitä kaikkea tämä erikoinen “yhteistyö ja avunantosopimus” voi heittää eteemme…

Mitä mieltä olette esim;  Kun kuljen paljolti kodissani ilman puseroa toisinaan myös päällyshousuja, syystä että on helpompi toimia esim. WC:ssä. Avustajani on huomauttanut minulle useammasti pukeutumistyylistäni moittien minut siveettömäksi “ääliöksi” kun avustajien työvuorossa ollessa ilkeän olla tyyliin ilman päällyshousuja. Oikein vai väärin? Onko hän oikea henkilö arvostelemaan tapojani?? Jään odottamaan vastauksianne?

Montako avustajaa voi enimmillään yksityishenkilö saada? Millaisin edellytyksin on mahdollista saada ja toteuttaa vammaisen turvallinen omassa kodissaan pärjääminen?? Ja onko hänellä oikeus ympärivuorokautiseen (24h) henkilökohtaisen apuun? Minulle on kerrottu mm. että työnantajalle ei saa koitua minkäänlaisia kuluja avustajista eikä elämänsä saa vaikeutua heistä johtuvista asoista. Itse olen mahdottaman edessä avustajan vaatimista kohtuuttomista korvausvaatimuksista. “Olen täyttä ymmärrystä vailla” mihin tämä naksuvaatimus perustuu???  Rahaa minulla ei ole mihinkään, ei edes peruselämiseen - ruokaan, hygienaan, vaatteisiin, parturiin, terveyden/sairauden hoitoon .... luettelo on loputon. Onko muita vastaavia tapauksia?

Kiitos etukäteen vastauksistanne.


Petra Tiihonen kommentoi 1.6.2015 klo 11:41 #

Hei Arttu. Kiitokset kommentistasi. Jokaisella ihmisellä on oikeus olla omassa kodissaan niin kuin haluaa - vaikka ilman puseroa. Joskus voi tosin olla kohteliasta muita ihmisiä kohtaan pukea vaatteita, kun joku tulee omaan kotiin käymään. Avustajalla ei kuitenkaan ole oikeutta kutsua sinua ääliöksi. Ehkä voisit kertoa hänelle syyn siihen miksi haluat olla ilman päällysvaatteita? 

Henkilökohtaisen avun määrää mitoitettaessa on otettava huomioon avuntarve ja elämäntilanne. Jos henkilökohtaista apua saa päivittäisiin toimiin, työhön tai opiskeluun, niin silloin apua pitäisi saada niin paljon kuin tarvitsee. Jos henkilökohtaista apua saa harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen, niin silloin apua järjestetään vähintään 30 tuntia kuukaudessa.

Henkilökohtainen apu on maksuton palvelu, joten sinulle ei pitäisi tulla siitä kustannuksia. Jos et ole tyytyväinen avustajaasi, tuntimääriin tai sinulle tulee avusta kustannuksia, niin kannattaa olla yhteydessä omaan sosiaalityöntekijään. Voisitte pitää yhdessä palvelusuunnitelmapalaverin, jossa jutellaan siitä, millaisia palveluita tarvitset, että arki omassa kodissa sujuisi mukavasti.

Toivottavasti näistä vastauksista oli apua. Hyvää kesää Sinulle! Terveisin, Petra Tiihonen / Kehitysvammaisten Palvelusäätiö


Kommentoi

Osallistu keskusteluun, ota kantaa ja kerro ajatuksesi!

Täytäthän kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.