Ei myytävänä -kansalaisaloitteen asiantuntijakuuleminen tänään eduskunnassa

Kirjoitettu: 11.1.2019, Elina Leinonen

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kuulee tänään Ei myytävänä -kansalaisaloitteen asiantuntijoina Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäkeä, Sosten lakimies Kirsi Väätämöistä ja TEM:n hallitusneuvos Elise Pekkalaa. Vammaisjärjestöt ovat laatineet kansalaisaloitteesta yhteisen lausunnon ja ratkaisuehdotuksen.

Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle:
Ei myytävänä -kansalaisaloite liittyen vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettamiseen

Vammaisjärjestöjen yhteinen lausunto ja ratkaisuehdotus on kokonaisuudessaan luettavissa tästä: Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 11.1.2019

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valiokunnan jäsenet

Ei myytävänä -kansalaisaloitteen ensimmäisenä allekirjoittajana tuon teille poliittisille päätöksentekijöille 72 059 allekirjoittaneen vammaisen henkilön ja heidän läheistensä viestin. Teillä on valta muuttaa kilpailutuksiin perustuva ja kestämätön elämänmittaisten, välttämättömien vammaispalvelujen järjestämistapa.

Hankintalain mukaiseen kilpailuttamiseen järjestämistapana liittyy monia erilaisia vaikutuksia, joiden yhtäaikainen tunnistaminen ja ymmärtäminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Vammaisjärjestöissä tietoisuus on kasvanut yhteisen, pitkäaikaisen vaikuttamistyön seurauksena vammaisilta ihmisiltä ja perheiltä tulleiden palautteiden perusteella. Yritämme esittää nämä eri puolet tässä tiiviissä lausunnossa.

Keskeisin viestimme on: Kilpailutus elämänmittaisten, välttämättömien palveluiden järjestämistapana ei toimi. Kilpailutus ei ole toimiva tapa järjestää kestävästi vammaisten henkilöiden elintärkeitä, elämänmittaisia palveluja.

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet!

Kysymys, jonka Ei myytävänä -kansalaisaloite eteenne jättää, on syvästi inhimillinen ja yhteiskuntamme perusarvoihin kiinnittyvä. Tässä jos missä voidaan hakea yhteinen ratkaisu yli hallitus- ja oppositiorajojen. Vammaisjärjestöt ovat koko kansalaisaloitteen ajan halunneet tietoisesti välttää vastakkainasetteluja. Lähes kaikki puolueet ovat olleet hallituksessa säätämässä tai päivittämässä hankintalakia sekä kunnissa toteuttamassa kilpailutuksia.

Vammaisjärjestöjen ratkaisuehdotus

Ennen maakunta- ja sote-uudistuksen voimaansaattamista on mahdollista tehdä myös nykyiseen voimassa olevaan vammaispalvelulakiin, kehitysvammalakiin ja tulkkipalvelulakiin seuraavat muutokset:

  1. Esitetään lisäys lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) sekä vastaavat säännökset uuteen, eduskunnan käsittelyssä olevaan HE 159/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi, kuitenkin niin, että ei vaaranneta uuden vammaispalvelulain voimaantuloa näiden valtiopäivien aikana. Vastaavat säädökset voidaan valmistella ja säätää lakiin ennen uuden valas-lainsäädännön voimaantuloa.

    3 § Vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve ja palvelujen sekä tukitoimien jatkuvuus. Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asuinjärjestelyä.

    Järjestettäessä tämän lain 8 § 2 momentin mukaisia henkilökohtaisen avun ja palveluasumisen palveluja ja tukitoimia Lain sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavusta (733/1992) 4 § 4 kohdan mukaisesti niitä yksityiseltä ostaen, ei palveluita kilpailuteta julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) mukaisesti eikä muulla tavoin, vaan ne järjestetään ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisia palveluseteleitä tai muita asiakasvalinnan menettelyjä käyttäen.
     
  2. Esitetään lisäys lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977): Tämän lain 2 §:n mukaisia palveluksia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve ja palvelujen jatkuvuus. Kehitysvammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asuinjärjestelyä. Järjestettäessä tämän lain 2 §:n mukaisia asumisen, yksilöllisen hoidon ja muun huolenpidon palveluksia Lain sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavusta (733/1992) 4 § 4 kohdan mukaisesti niitä yksityiseltä ostaen, ei palveluita kilpailuteta julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) mukaisesti eikä muulla tavoin, vaan ne järjestetään ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisia palveluseteleitä tai muita asiakasvalinnan menettelyjä käyttäen.
     
  3. Tulkkauspalveluja ei tule hankkia kilpailutusmenettelyllä. Tulkkauspalveluiden kokonaistilanteen arviointi tulee tehdä mahdollisimman pian, jolloin voidaan arvioida myös tälle palvelulle sopiva järjestämisen tapa ja menettely. Ehdotamme, että eduskunta tekee kansalaisaloitteeseen liittyen kannanoton / lausuman, jossa todetaan, että perustuslain 19 § 1 momentin perusteella vaikeimmin vammaisten ihmisten välttämättömän huolenpidon järjestämiseen liittyvät vammaispalvelut on jätettävä kilpailuttamisen ulkopuolelle. YK:n vammaissopimuksen mukaisesti vammaiset ihmiset on otettava mukaan itseään koskevaan päätöksentekoon, kuten sopimus vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta korostaa.

Kunnioittaen

Tampereella tammikuun 10. päivänä 2019

Markku Virkamäki
Ei myytävänä - kansalaisaloitteen 1. allekirjoittaja

Kommentoi

Osallistu keskusteluun, ota kantaa ja kerro ajatuksesi!

Täytäthän kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


Lisätietoja