Ei myytävänä -kansalaisaloite – tavoite on yhteinen ja muutos mahdollinen

Kirjoitettu: 21.8.2018, Markku Virkamäki

Vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä kannalta on käynnistymässä tärkeä syksy. Myös Ei myytävänä -kansalaisaloite on tulossa eduskunnan käsittelyyn.

Vammaisjärjestöjen yhteinen Ei myytävänä -kansalaisaloite keräsi 72 079 kannatusilmoitusta. Pienen vähemmistöryhmän aloitteesta tuli laaja kansanliike, sillä aloite nousi kaikkien aikojen neljänneksi suurimmaksi. Kampanjan aikana monet vammaiset ihmiset ja heidän perheensä kertoivat julkisuudessa kilpailutuksen vahingollisista vaikutuksista omaan arkeensa.

Ei myytävänä -kansalaisaloite luovutettiin 7.3.2018 eduskunnan puhemiehelle. Eduskunnan lähetekeskustelu ja talousvaliokunnan julkinen kuuleminen olivat huhtikuussa 2018.

Kansalaisaloitteen tavoitteesta ja asian tärkeydestä vallitsee vammaisjärjestöjen ja päättäjien kesken yhteisymmärrys. Kansalaisaloite tulee eduskunnan päätöksenteon piiriin syksyllä 2018.

Vammaisjärjestöjen saaman päättäjäpalautteen näkökulmasta kukaan ei vastusta Ei myytävänä-kansalaisaloitetta, mutta ratkaisumallia elämänmittaisten, välttämättömien palveluiden kilpailuttamisen lopettamiseksi haetaan.

Ei myytävänä -kansalaisaloitteen keskeiset perusteet ovat edelleen:

  • Hankintalaki ei anna vammaisille henkilöille asianosaisosallisuutta eikä oikeussuojakeinoja. Tämä on jyrkässä ristiriidassa lakitasoisena säädöksenä voimassa olevan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen kanssa. YK-sopimuksen mukaan vammaisen henkilön tulee olla osallisena hänen asioistaan päätettäessä.
  • Hankintalain mukaisissa kilpailutuksissa rikotaan elämänmittaisten, välttämättömien palveluiden jatkuvuutta. Uusintakilpailutuksissa vaihtuvat usein sekä palveluntuottaja että henkilökunta. Henkilökunnan pysyvyys on keskeinen laadukkaan palvelun edellytys.
  • Hankintalain mukainen kilpailutus ei tue valinnanvapautta, palvelunkäyttäjän mahdollisuutta valita tarvitsemansa palvelut ja niiden tarjoaja kunnan myöntämän resurssin pohjalta. Vammaisjärjestöt eivät vastusta palveluntuottajien kilpailua.
  • Monet vammaiset ihmiset ja heidän läheisensä ovat menettäneet kilpailutustilanteiden seurauksena luottamuksensa ihmisoikeuksien toteutumiseen, palvelujärjestelmään ja tulevaisuuteen. Kilpailutukset ovat heikentäneet vammaisten ihmisten toimintakykyä ja luoneet jatkuvaa epävarmuutta arkeen.

Suomen kansalaiset ovat tehneet EU:n perussopimuksen mukaisen vetoomuskirjelmän kuuden eri paikkakunnan kilpailutuksista Euroopan Parlamentin vetoomusvaliokunnalle, joka on ottanut vetoomukset käsiteltäviksi. Asia tullee päätöksentekoon syksyn 2018 aikana. Samalla käsiteltäneen Suomen hankintalain ja YK-sopimuksen keskinäistä ristiriitaa.

Kansalaisaloitejärjestelmä on kehittynyt kansalaistottelemattomuuden ja parlamentaarisen päätöksenmenettelyn väliin. Suomessa on käynnistetty yli 700 kansalaisaloitetta ja 23 niistä on tähän mennessä edennyt eduskunnan käsittelyyn. Vain kahdessa tapauksessa kansalaisaloite on johtanut muutoksiin. Kansalaisaloitejärjestelmän uskottavuuden kannalta olisi tärkeätä, että vammaisjärjestöjen Ei myytävänä-kansalaisaloite etenisi myönteiseen ratkaisuun. Niin paljon kielteisiä vaikutuksia kilpailuttamisella on ollut vammaisten ihmisten elämään.

Sote-uudistus on nyt alkusyksystä keskeisesti esillä eduskunnassa ja sen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Sen käsittelyn jälkeen on Ei myytävänä-kansalaisaloitteen ja myös uuden vammaislainsäädännön käsittelyn aika.

Kommentoi

Osallistu keskusteluun, ota kantaa ja kerro ajatuksesi!

Täytäthän kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.