Vammaisten äidit vetosivat EU-päättäjiin hankintalain ongelmista

Kirjoitettu: 30.11.2017, Elina Leinonen

Vaikeasti kehitysvammaisen Jenni Matihaldin äitiä kuultiin Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnassa. Vammaisten asia nytkähti Brysselissä askeleen eteenpäin: “Tapaaminen loi uskoa.”

YLE 29.11.2017

– Suomalaiset ovat ymmärtäneet EU:n hankintadirektiivin väärin, sanoo valiokunnan puheenjohtaja, ruotsalainen europarlamentaarikko Cecilia Wikström.

Vammaisten palveluja, kuten asumista, ei Wikströmin johtaman valiokunnan mukaan voi rinnastaa suoraan muihin palveluihin. Valiokunta aikoo lähettää Suomeen kirjeen, jossa se moittii Suomen tapaa kilpailuttaa vammaispalvelujaan. Suomella ei kuitenkaan ole virallista velvoitetta noudattaa valiokunnan neuvoja, koska direktiivien täytäntöönpanossa jäsenmaat saavat käyttää omaa harkintaansa.

Ei pelkkä läpihuutojuttu

Oululaisen Pia Matihaldin vaikeasti kehitysvammainen tytär on yksi heistä, joiden elämää EU:n hankintadirektiivin täytäänpano hankaloittaa. Hänen kotinsa, palveluasumisyksikkö Kangasrouskun, palveluntuottaja on vaihtunut kolme kertaa lyhyen ajan sisällä. Yle kertoi kuukausi sitten Jenni Matihaldin tapauksesta. Äidin mukaan Brysselin tapaamisesta jäi tunne, että hänen tyttärensä kohtalo oli parlamentaarikoille muutakin kuin läpihuutojuttu.

– Meidät otettiin vakavasti, meitä kuunneltiin ja uskon, että meidän asiaamme aletaan viedä eteenpäin. Pakko se on uskoa, sanoo Pia Matihaldi.

Painetta Arkadianmäelle

Vammaisjärjestöt keräävät parhaillaan nimiä kansalaisaloitteeseen, jolla vastustetaan vammaisten palvelujen kilpailutusta. Tähän mennessä sen on allekirjoittanut yli 68 000 suomalaista. Nimiä kerätään joulukuun puoleen väliin saakka ja aloite tullee eduskunnan käsittelyyn kevätistuntokaudella. Myös kansalaisaloitteen puuhamies, Markku Virkamäki kehitysvammaisten palvelusäätiöstä oli kuultavana Brysselissä. Hänen mukaansa tapaaminen laittaa lisää painetta suomalaisiin lainsäätäjiin.

– Monet vammaiset ja heidän omaisensa elävät jatkuvassa kilpailutusten pelossa ja ovat voimattomia direktiivin edessä. Tapaaminen loi uskoa siihen, että kansallista liikkumatilaa on enemmän kuin Suomessa annetaan ymmärtää.

Komissiolta sivustatukea

Asian etenemisen kannalta painavin puheenvuoro kuultiin komission edustajalta Anna Lupilta. Komissiolla on asiassa valtaa, sillä sen tehtäviin kuuluu direktiivien toimeenpanon seuraaminen.

Hankintapykälistä vastaava Lupi sanoo, että direktiivi velvoittaa ottamaan huomioon myös kilpailutuksen vaikutukset palveluiden käyttäjiin. Komission mielestä hankintaa tekevien paikallisten viranomaisten on vaikea olla riittävän rohkeita. He saattavat tulkita säädöksiä liian kirjaimellisesti. Komissio on ollut jo yhteydessä Suomen viranomaisiin.

"Tehkää niin kuin Ruotsissa!"

Valiokunnan ruotsalainen puheenjohtaja Cecilia Wikström on huolissaan Suomen vammaisten asumisolosuhteista. Wikströmin mukaan vammaisten oma ääni pitäisi huomioida paremmin heitä itseään koskevissa asioissa ja asumisen pitäisi olla kodinomaista. Ruotsalaismeppi lähettää suomalaisille päättäjille tiukkasanaisen viestin: tehkää niin kuin meillä Ruotsissa!

– On oltava muitakin kilpailutuskriteerejä kuin hinta. Toivon, että direktiivin henki ymmärretään tämän kirjeen jälkeen Suomessa oikealla tavalla.

 Pia Matihaldille tapaaminen vetoomusvaliokunnan kanssa järjestyi, koska hän oli yksi parlamenttiin lähetetyn vetoomuskirjelmän allekirjoittajista. Silti läheskään kaikki vetoajat eivät pääse esittämään asiaansa Brysseliin. Hänen mielestään omaiset ja vammaisjärjestöt ovat nyt tehneet voitavansa.

Vammaisten äidit vetosivat EU-päättäjiin Brysselissä hankintalain ongelmista
– "Tapaaminen loi uskoa"

 

Kommentoi

Osallistu keskusteluun, ota kantaa ja kerro ajatuksesi!

Täytäthän kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.